Kasvu syntyy toisin tekemällä

Kasvu on uuden luomista tai uudistumista. Harvoin kasvun saa aikaan luomalla täysin uutta. Tällöin edessä on myös uuden markkinan luominen, joka usein tapahtuu globaaleilla resursseilla globaalissa markkinassa. Google loi hakukonemarkkinan, Nokia kykeni luomaan matkapuhelinmarkkinan, Apple älypuhelinmarkkinan, Facebook sosiaalisen median.

Useimmiten kasvun luominen onnistuu uusiutumalla olemassa olevassa markkinassa. Esimerkiksi Teslan perustajat tulivat autoalalle ohjelmistoalalta. He rakensivat täysin ohjelmistopohjaisen sähköauton uudella arkkitehtuurilla ja liiketoimintamallilla. Uusi teknologiarkkitehtuuri luo kilpailuedun perinteisiin auton valmistajiin, jotka tyytyvät vain vaihtamaan polttomoottorin ja polttoainetankit sähkömoottoriin ja akkuun. Teslalla on kilpailuetu kuluttajiin verrattuna pidempänä toimintasäteenä ja ajokokemuksena. Tämä tulee muuttamaan koko autoalan. Tilaus netin kautta, ei diileriverkostoa ja lähes huoltovapaa, autojen jakelu oman service center-verkoston kautta ja ilmaiset supercharger-latauspisteet. Kaikki tämä muodostaa tutulle markkinalle aivan uudenlaisen potentiaalin ja murtaa koko auto-alan.

Jokaisella ihmisellä, yrityksellä ja yhteiskunnalla pitäisi olla kyky uusiutua ja kasvaa, koska vain uusiutuminen huolehtii myös kilpailukyvystä ja jatkuvuudesta sekä motivoi työtä. Tämä kyky on yksinkertainen ja ihmisen ylivoimainen etu eli vuorovaikutus, ajattelu ja oppiminen. Tällä kyvyllä voimme aika ajoin kyseenalaistaa nykyisen tekemisen ja ajatella toisin. Toki siihen vaaditaan aikaa, mutta vähemmän kuin luulemme, enemmänkin johtajuutta ja rohkeutta.

Toisin ajatettelu ei riitä. Tarvitaan toisin tekemistä. Ajatuksen viemistä teoiksi ja nopeasti. Ja nopeasti sen hylkäämistä, jos uusi ajatus ei toimi. Ajattele, kokeile, hylkää tai hyväksy ja vie käytännöksi.

Olen toisin ajatellut ja tehnyt sekä epäonnistuen että onnistuen. Kokeilimme yhdistää psykologian ja tietotekniikan konsultoinnin ajatuksena auttaa asiakkaita onnistumaan tietojärjestelmien käyttöönottohankkeissa valmentamalla organisaatiota muutokseen. Tämä epäonnistui monestakin syystä mm. asiakkaat tunnistivat ongelman mitä ratkaisimme, mutta eivät olleet kuitenkaan valmiit maksamaan siitä. Mitä opin: kuuntele asiakasta enemmän ja innovoi asiakkaan kanssa.

Vuonna 2006 piti valita strategia. Päätimme ryhtyä rakentamaan osaamista ja palveluita verkkokaupassa kohdeasiakkaina keskisuuret ja isot yritykset. Kumppaniksi valikoitui IBM. Sovellusalueen kysyntä oli vähäistä ja menestyminen IBM:n kanssa kumppanina ei ollut helppoa. Olisi helppo ollut valita sellainen teknologia ja sovellusalue missä kysyntää olisi ollut, mutta kilpailuetua ei olisi syntynyt. Nyt syntyikin kasvu toisin ajattelemalla ja tekemällä.

Toisin tekeminen eli uusituminen vaatii myös onnistumista ajoituksessa. On oltava ajoissa, jotta syntyy kilpailuetu, mutta ei liian aikaisin etteivät resurssit lopu kesken sillä uusiutumisessa kulut tulevat ennen voittoja. Mistä tiedän olenko oikeaan aikaan uusiutumassa? Mikäli tiedät varmasti, olet myöhässä. Itse arvioin kuuntelemalla innovatiivisia, ei konservatiivisia asiakkaita ja seuraamalla mitä kilpailijat tekee sekä mitä maailmalla tapahtuu.

Uusiutuminen voi tarkoittaa myös toimintamallin uudistusta. Tällä hetkellä uskon voittavaan itseohjautuvaan organisaatioon sekä asiakaskokemuksesta syntyvään kilpailukykyyn. Ehkäpä tästä seuraavassa blogissa.

Uusituminen on kuitenkin vaikeaa, koska se merkitsee menemistä epämukavuusalueelle, epävarmuuden sietämistä, rohkeutta, luopumista, olemassaolevan purkamista. Tämä pätee oli sitten kyse yksilöstä, yrityksestä tai yhteiskunnasta.

Onko meillä ja sinulla rohkeutta olla uusiutumassa yksilönä, yrityksenä ja yhteiskuntana tai olla uusiutumatta odottaen selviytymistaistelua?

Advertisements

Kasvu syntyy vaihdannasta

Olemme hyviä innovoimaan, suunnittelemaan ja toteuttamaan IT-alalla uusia tuotteita ja palveluita. Meitä kannustetaan tähän. Jo koulusta asti on hoettu “Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty”.

Valitettavasti kukaan ei kasva pelkästä innovoinnista, suunnittelusta, toteuttamisesta eikä niiden markkinoinnistakaan. Vasta, kun transaktio eli raha vaihtaa omistajaa, tapahtuu jotain mikä luo mahdollisuuksia kasvuun.

Muistan ajan jolloin IT-alalla, jos et osannut koodata niin sinut siirrettiin projektipäälliköksi tai pahimmassa tapauksessa myyntiin. Myynnin arvostus on pitkään ollut heikkoa IT-alalla. Siitä huolimatta tässä maassa on menestyviä yrityksiä, entä jos osaisimme myydä ?

Itse tajusin vasta neljä vuotta sitten, että myynti on ainut tapa kehittää ja kasvattaa yritystä. Kasvuyritys ei kasva jos myynti onnistu.

Opin myös, että varsinkin jenkeissä termi Business Development tarkoittaa myyntiä. Suomessa se usein tarkoittaa sivustajohdettua sisäistä kehittämistä, jonka tulokset usein päätyy vain kalvoille. Myynnin kautta syntyy ymmärrys asiakastarpeesta, joka kehittää palveluitamme, mutta toisaalta kasvattaa liiketoimintaamme, kun kauppa käy. Parhaimmillaan myynti innovoi yhdessä asiakkaan kanssa jotain uutta. Se vaatii myös myynniltä erilaisia kyvykkyyksiä kuin aiemmin.

IT-alalla myynnissä on paljon esteitä, mitkä poistamalla syntyisi vaihdantaa ja sitä kautta kasvua. Arvostuksen lisäksi myynnin tekeminen ja sen johtaminen ei ole riittävän systemaattista sekä ammattimaista. Perinteinen cowboy-myynti on edelleen valitettavasti valloillaan.

Myynti ei tunne riittävän hyvin asiakasta. Menemme valmistautumatta asiakkaalle. Asiakkaat eivät enään jaksa eivätkä halua käyttää aikaa tapaamisiin, jossa myynti vain kuuntelee tai kertoo omaa jargonia. Meidän tulee perehtyä asiakkaaseen henkilönä että hänen edustamaansa yritykseen tai yhteisöön etukäteen sekä yrittää ymmärtää hänen tilanne sekä tarpeensa. Verkosta on saatavissa todella paljon tietoa esimerkiksi Linkedin-palvelusta tai yritysten sivuilta.

Asiakkaiden tulisi löytää sinut, palvelusi sekä asiakashyötysi verkosta. Optimaalisessa asiakaskohtaamisessa sinä tunnet asiakkaasi ja asiakas tuntee sinut, vaikka ette koskaan olisi kohdanneet. Tämä tarkoittaa myös muutosta markkinointiin. Löydettävyys verkossa ja sen sisällön laatu ovat avainasemassa. Asiakkaat etsivät verkosta yhä enemmän tietoa ostopäätöksen tueksi ja muodostavat käsityksiä ennen kuin edes ostoprosessi käynnistyy.

Myynnin arvostuksen ja ammattimaisuudelle tarvisimme parempaa koulutusta. Meillä on uskomattoman vähän mahdollisuuksia kouluttautua myyjän tai myynnin johtamisen ammattiin. Haaga-Helialla taitaa olla ainut koululutusohjelma, jossa keskitytään vain myyntiin ja asiakkuuksiin. Aalto-yliopistossa on ainut myynnin professuuri. Meiltä kyllä sitten löytyy liiketalouden, markkinoinnin ja kauppaoikeuden jne. koulutusta eli kaikkea sitä mitä tarvitaan mutta ilman myyntiä yritys ei tarvitse noita. Siis kaiken toiminnan ydin, joka mahdollistaa kaikki muut yrityksen toiminnot, on lähes unohdettu.

Ely-keskusten tai Tekesin yritystuet eivät myöskään salli kehittämishankkeissa minkäänlaisen myynnillisen kyvykkyyden hankkimista. Eikö se ole outo, kun koko hankkeen onnistuminen kuitenkin pohjautuu siihen miten se saadaan vietyä asiakkaille ? Toisalta olen sitä mieltä, yritysten avustukset ovat useimmiten turhia. Avustusten tilalle vakuudetonta lainarahaa, jossa riski on myös yrityksillä.

Mikäli IT-alalla myynti olisi ammattimaisempaa, siitä hyötyisi kaikki toimialat, sillä tietotekniikan merkitys on huikea nyt ja jatkossa rakennemuutosten onnistumisessa. Useimmat tietotekniikkahankkeet epäonnistuvat jo myyntivaiheessa, kun myyjän ja ostajan käsitys tavoitellusta hyödystä on erilainen ja odostusarvot hankkeelle eivät kohtaa. Julkishallinnon hankkeissa joskus tulee mieleen, että onko moraalikaan aina myyjällä kohdalla. Kuinka paljon yritykset ovatkaan lypsäneet toimialalle rahaa, kun lopputulokset ja hyödyt ovat olleet noinkin heikot.

Uskon, että vaikuttavuus IT-alalle ja sitä kautta koko yhteiskuntaan olisi merkittävä mikäli

1. Myynnin arvostusta kasvatetaan

2. Oppilaitoksiin lisää myynnin koulutusohjelmia. Yliopistotutkintoja myynnin johtamiseen.

3. Palkitaan veroeduilla yrityksiä, jotka investoivat myynnin kehittämiseen.

Kasvuyritysten toimitusjohtajille minulla on kymmenen teesiä:

1. Kaikki lähtee voittavasta ja arvostavasta (myös myyntiä arvostava) organisaatiosta. Rakenna sellainen. Ennenkuin rakennat, opiskele ja ymmärrä, mitä se sinun yrityksessä tarkoittaa. Benchmarkkaa ja tutustu menestyjiin vaikka kauempaakin. Aloita vaikka täältä:

http://cristinaandersson.wordpress.com/2013/04/09/voittava-yritys-tarrautuu-ihanteisiin-ja-arvokkaisiin-paamaariin/

http://www.jimcollins.com/index.html ja kirja Good to Great

Jack Welch kirja Voittajaksi http://www.talouselama.fi/tyoelama/faktan_kirjoja_tyoelamasta/jack+welch+voittajaksi++kokemus+puhuu/a2016415

http://hbr.org/2014/01/how-netflix-reinvented-hr/ar/1?goback=.gde_4404300_member_5822438881370333185

2. Kasvuyrityksissä toimarin tulee myydä ja voittaa itse ensimmäinen strateginen asiakas. Sitten palkkaat riittävän aikaisessa vaiheessa tähtimyyjän myyntijohtajaksi ja teet yhdessä myyntiä. Kasvun myötä luovu ja luota. Palkkaa myyjiä ja muuta myyntijohtajasta tiimin tulosorientoitunut valmentava johtaja.

3. Innovoi ja kasva asiakkaan kanssa. Olen yhden palvelun speksannut alkuun asiakkaan fläppitaululle läpinäkyvästi laskien asiakkaan ja omat edut.

4. Luo strategiasi asiakastrategian ei omistajastrategian kautta. Luo yhteinen tarina ja visio henkilöstölle ja asiakkaille. Toista ja konkretisoi tarinaa.

5. Luo myyntistrategia, tavoitteet, prosessi. Vaadi ja mittaa. Puutu epäkohtiin. Johda systemaattisesti. Luo menestymisen mahdollisuudet: myytävä tuote tai palvelu pitää olla kunnossa (kilpailuetua, asiakashyötyä riittävästi).

6. Kannusta ja tue myyjiä sekä osallistu itse, mutta älä tee myyjän hommia. Tapaa päättäjiä ja vaikuttajia. Laske paljonko käytät aikaa asiakkaisiin ja myyntiin. Omasta ajastani siihen kuluu 20-25 %, mikä on tyydyttävää tasoa.

7. Laita toiminta ja tavoitteet läpinäkyväksi. Läpinäkyvyys ja sosiaalinen paine on parempi kirittäjä kuin pomo tai raha. Suosi kiinteää palkkaa ja maksa bonuksia.

8. Investoi verkkoon. Jos Google ei löydä, niin ei asiakaskaan. Tuota laadukasta materiaalia riittävästi verkkoon. Laita Linkedin-profiilit kuntoon vähintään johdolta ja myynniltä. Integroi verkko myynnin toimintaan.

9. Laita markkinointi ja myynti toimimaan yhteisellä visiolla ja tavoitteilla. Huolehdi, että myynti myy myös sisäisesti, arvostus tulee myös sitä kautta ja voittaminen on joukuepeli.

10. Hyödynnä tietoa. Ymmärrä brändisi, asiakkaasi ja rakenna organisaatios, myyntisi ja johtoryhmäsi toimimaan sen kautta. Innosta ja juhlista onnistumiset, sure tappiot, tee myös tunteella ! On asiakkaan aikakausi. http://verkkoteollisuus.fi/fi/ajankohtaista/blogit/30/asiakkaan-vuosi-2014/

Jos yrityksesi ei ole kasvuyritys tai aloittava yritys, niin samat asiat pätee mutta voit joutua tekemään saman kuin vanhalle rakennukselle eli peruskorjauksen. Teet rakenne tarkastuksen ja analyysin sekä suunnitelman. Palkkaat oikeat ihmiset eli korjausrakentajat, purat vanhaa, korjaat perusrakenteita ennenkuin pääset tekemään uutta. Toki jos talo on liian homeessa ei kannata edes yrittää. Mutta harvoin näin on.

Tuosta kympin listasta taisi syntyä itsellekkin muutama tehtävä ja sitä kautta muutamalle muullekkin. Eiköhän kääritä hihat, tehdään myynnistä kymppiplus ? Meillä on kaikki edellytykset siihen.

Vapauttamalla potentiaali luomme nopeaa ja pysyvää kasvua

Tällä hetkellä, kun taloutemme sakkaa rakennemuutosten kourissa, pitäisi nopeasti saada lisää työllisyyttä ja kasvua.Useimmiten lääkkeet ovat aina samat. Työttömyysuhan alaisille tarjotaan koulutukseen ohjausta, työn haun tukemista tai yrittäjäksi ohjausta. Yrityksille taasen tarjotaan jälkikäteen maksettavaa tukea kehittämishankkeisiin. Mikään näistä ei luo nopeasti pysyvää kasvua ja työpaikkoja. Uuden kannattavan sekä pysyvän liiketoiminnan synnyttäminen tyhjästä on vuosien työ. Rovionkin tarina alkoi kymmenen vuotta sitten ja vasta kuuden vuoden jälkeen syntyi menestys.

2010-luvulla luotiin noin 77 000 uutta työpaikkaa, joista yli 45 000 syntyi 5-60 työntekijän pk-yrityksiin. Pääosa lopuista työpaikoista syntyivät mikroyrityksiin. Kaikesta startup-panostuksesta huolimatta yritysten määrä on laskussa, koska lopettaneiden yritysten määrä kasvaa. Pelkästään ikääntymisen vuoksi Suomessa yli 60 000 yrityttäjää luopuu toiminnasta ja näistä 20 000 aikoo lopettaa toiminnan kokonaan. Loput yrittävät myydä yrityksensä. Nopein tapa luoda työpaikkoja, kasvua ja uutta liiketoimintaaa on minun kokemusteni mukaan rakentaa se olemassa olevan kannattavan liiketoiminnan päälle. Kassavirta ja asiakkuudet ovat avainsanat. Nämä ovat myös startuppien ensimmäiset haasteet.  Tästä potentiaalista pitäisi elinvoimaisia yrityksiä pystyä auttamaan kasvuun uusien omistajien kautta. Loistava mahdollisuus lisätä tai hävittää työpaikkoja !

Olen ollut rakentamassa kasvua sekä olemassaolevan liiketoiminnan päälle ja täysin nollasta. Oppina näistä kaikista vuosista on ollut, että tyhjästä ponnistaminen on erittäin raskasta, riskialtista ja hidasta, mutta onnistuessaan erittäin palkitsevaa. Ensin pitää pystyä taistelemaan henkiinjäämisestä ennenkuin voi rakentaa pitkäjänteistä kannattavaa kasvua. Olen ollut ostamassa kannattavaa liiketoimintaa pääomasijoittajan, oman ja pankin rahoilla. Tämän kannattavan liiketoiminnan päälle oli paljon yksinkertaisempaa rakentaa kasvua. Uudet yrittäjät minä mukaanlukien toimme yhtiöön uutta osaamista ja näkemystä. Pelkästään tällä lyhyessä ajassa kaksinkertaistimme liiketoiminnan. Mutta ilman rahoitusinstrumentteja tämä ei olisi toteutunut.

Omistajanvaihdoksien rahoitus on aina vain haastavampaa.  Otetaan esimerkiksi yritys, jonka liikevaihto on 1 meuroa ja käyttökate 150 000 euroa. Yhtiön myyntihinta on noin 450  000 euroa. Monelle yksityiselle henkilölle summa on rahoitettavaksi suuri. Vaikka Finvera takaa puolet, edelleen pitäisi olla yli 200 000 eurolle vakuus tai rahaa pankkitilillä. Pääomasijoittajalle yhtiö on todennäköisesti liian pieni ja pankit vaativat tässä ajanhetkessä reaalivakuuksia. Vielä ennen vuotta 2008 pankit kykenivät antamaan lainaa ilman reaalivakuuksia.

Toinen hyvä kokemus työpaikkojen luomisesta ja kasvun kiihdyttämisestä oli Jyväskylä Innovationsin koordinoima EU-rahojen Kasvu-hankkeet kasvuyrityksille. He poistivat yrittäjiltä byrokratian ja yrittäjät sitoutuivat maksamaan uusien työpaikkojen investoinnista 51 % ja EU maksoi 49%. Hakemusprosessi oli lyhyt ja raportointi oli helppoa. Nopeasti vuodessa syntyi kymmeniä uusia työpaikkoja ja useimmat pysyviä pelkästään mahdollistamalla ja kiihdyttämällä yritysten potentiaalia.

Mikäli yksityinen rahoitusmarkkina toimisi hyvin, tähän tarvittaisiin vain vähän julkista sektoria. Mutta tässä tilanteessa valtion kannattaisi auttaa ja mahdollistaa uusia monipuolisempia rahoitusinstrumentteja yhdessä yksityisen rahoitussektorin kanssa ja kanavoida se olemassaolevien pk-yritysten kasvuedellytysten järjestelyihin. Nuorista 15-24 vuotiaista 60 %  pitää yhä houkuttelevampana vaihtoehtona yrittäjyyttä. Samoin moni kokenut yrityksen työntekijä tai johto. Tämä yrittäjäpotentiaali pitäisi saada turvaamaan, kasvattamaan ja uudistamaan nykyistä kannattavaa liiketoimintaa monissa pk-yrityksissämme. Toisaalta nykyisille kasvua hakeville yrittäjille pitäisi madaltaa kynnystä kasvattaa yritystä joko orgaanisesti tai yritysostoin.

Vapauttamalla ja mahdollistamalla ihmisten sekä yritysten potentiaalit käyttöömme saamme aikaan uusiutumisia ja nopeita tuloksia.

Matikka kymppi uskonto vitonen

Aiemmassa blogissa viestini oli, että kasvuyrittämisen alkukiihdyttiminä pitää olla enemmän uskoa, visiota, näkemystä ja tahtoa kuin excelöintiä ja suunnittelua. Moni bisnesidea on kaatunut ikuiseen suunnitteluun ja excelöintiin, koska riskejä ei voi suunnittelemalla välttää ja riskit ovat osa yrittämistä. Tieto lisää tuskaa. Toki matikka ei saa olla nelonen eli pitää pystyä tekemään kustannuslaskelma, mihin rahat riittää ja suunnitelma, miten ne käytetään ja mitä sitten tehdään, jos rahat loppu. Kun asiakkuuksia syntyy ja kassavirtaa syntyy, kasvu edelleen vaatii investointeja. Useimmiten kulut tulevat ennen tuloja. Tällöin kassalaskelmat ovat arvokkaita keskellä vauhtia.

Olen tavannut yrittäjiä, joiden tulot ovat aina tulevaisuudessa. Joskus itsekkin sortunut siihen, mutta ei onneksi kantapään kautta. Tällöin yleensä liikeidea sakkaa eli ei ole asiakastarvetta tai kustannusrakenne ei ole oikea.

Edelleen on oltava rohkeutta, unelmia, tahtoa ja näkemystä, kun kasvua haetaan ja tehdään, mutta liikeidea,talous ja tulevaisuus ei voi perustua unelmahöttöön. Tällöin tiimistä nousee osaaja, jolla on ollut koulussa matikka kymppi ja uskonto vitonen.

Uskonto kymppi matikka vitonen

Olipa kerran kauan sitten yliopistolla muutama kaveri, jotka tapasivat saksan luennolla. He päättivät lähteä yrittäjiksi ja päättivät ostaa yliopistolta oman projektityönsä, jotta voisivat taata opintojen etenemisen, mielekkyyden ja tehdä bisnestä. Ei oikein ollut muuta vaihtoehtoakaan. Ei ollut tietoa yritysvalmentajista eikä tukirahoista. Jotta homma ei olisi jäänyt vain itsensä työllistämiseksi, piti olla halu tehdä jotain omaa ja isompaa. Sihen aikaan ei ollut exceliä. Onneksi, se olisi tappanut homman. Oli vain tahto. Ja kymmenen vuoden päästä yhtiö oli myyty ja sitten pörssissä.

Startupit ovat myötätuulessa. Harva startup onnistuu elinjäämistaistelussa ja vielä harvempi kykenee tai haluaa kasvaa. Suomessa startupit syntyvät usein pakosta. Työt loppuvat tai ei ala laisinkaan ja startup on mahdollisuus saada elintulo.

Kasvua hakeva startup on harvoin yhden naisen tai miehen tarina elintulosta. Kasvua hakeva startup tarvitsee tiimin, joka vie yritystä kohti visiota tietämättä välttämättä reittiä. Tiimissä täytyy olla visiota, tunnetta, intoa ja järkeä.

Ja koulutodistuksessa uskonto kymppi matkikka vitonen.

Kasvuyritykset maamme tulevaisuus – haaveista totta

Parin viime vuoden aikana kasvuyritykset ovat saaneet hienosti palstatilaa varsinkin rakennemuutosten yhteydessä. Kaikkien mielestä kasvuyritykset ovat tulevaisuus. Mutta väitän, että voisimme tehdä yksinkertaisilla konkreettisilla asioilla paljon enemmän kasvun eteen.

Kasvu on helppoa

Se vaatii yritykseltä hyvää johtamista, omistajilta rohkeutta, menestyvää likeideaa, visionäärisyyttä, osaavaa henkilöstöä ja rahaa. Usein kasvu kuitenkin tökkää rahaan. Tällä hetkellä rahaa saavat vain ne, jotka eivät rahaa tarvitse. Pankeista saa lainaa vain reaalivakuuksilla ja valtion yritystuet saa jälkikäteen maksettua laskua vasten. Yritystuissa käytetään paljon rahaa yrityksen perustamisiin ja kehittämisiin, mutta vähän todelliseen tarpeeseen eli kasvun rahoittamiseen. Kasvuyritysten kuilun ylittämiseen tarvittaisiin yksinkertaisesti vain vakuuksia.

Rahaa kasvuun ja kuilun ylittämiseen

Julkisen puolen tärkein tehtävä on yksinkertainen: kaikki paukut kasvuyritysten tukemiseen eli mahdollistaa enimmäkseen yksityisen rahoituksen kautta kasvu. Kasvu on usein kulukuilu, jonka yli päästessä syntyy onnistumisen kautta tulot. Moni ei pääse edes kuilua yrittämään.

Toki kevään aikana on yritetty luoda mahdollisuuksia. Tosin pörssiyhtiöiden osinkoverotus vei toiseen suuntaan. Listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotuksessa tapahtui edistymistä, mutta viime metreillä laitettiin sitten rajat kasvulle. Verotuksen muutos kannustaa kasvattamaan yhtiön varallisuutta. Varallisuuden synnyttäminen vaatii yrityksiltä kannattavaa kasvua, joka luo työpaikkoja. Pääomatulojen verotus pitäisi kannustaa sijoittamaan ja ottamaan taloudellista riskiä, sillä muuten ei synny uutta liiketoimintaa ja synnytä työpaikkoja.

Uskon suomalaiseen yrittäjyyteen

IMG_3099Uskon suomalaisten yritysten menestykseen. Suomalaisissa ja suomalaisessa yhteiskunnassa on paljon hyviä ominaisuuksia, kun olemme selvinneet kriisistä toiseen ja kasvaneet agraariyhteiskunnasta osaksi globaalia yhteisöä. Oma keskeinen viesti on, että meillä on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, jos kasvun esteitä poistettaisin ja madallettaisiin. Kasvun raha pitäisi tulla suurimmalta osin yksityiselta sektorilta. Se vaatisi julkisten yritystukien ja ohjelmien yksinkertaistamista tai purkua sekä lisää vakuuksia, verotushyötyjä ja täsmätukia vastuullisille kasvuyrityksille. Jotta yksityinen raha ohjautuisi kasvuyrityksiin pitäisi riskin ottaminen olla myös houkuttelevaa. Lisäksi kasvuun tarvitaan rohkeutta sekä onnistumisen ja  menestyksen halua. Nykyisen kateuden ja keskinkertaisuuden sijaan pitää saada vastuullisesta menestyksestä yhteiskunnallinen hyve.